Kalalajisto

Enontekiön kalatalousalueella esiintyy seuraavat 20 kalalajia:

Ahven, perca fluviatilis

Harjus, thymallus thymallus

Hauki, esox lucius

Järvilohi, istutettuna

Kiiski, gymnocephalus cernua

Kirjoeväsimppu,cottus porcilopus

Kivisimppu, cottus gobio

Kolmipiikki, gasterosteus aculeatus

Kymmenpiikki, pungitius pungitius

Made, lota lota

Merilohi, salmo salar

Muikku, coregonus albula

Mutu, phoxinus phoxinus

Nahkiainen, lampetra fluviatilis

Nieriä (rautu), salvelinus alpinus

Siika, coregonus

Seipi, leuciscus leuciscus

Särki, rutilus rutilus

Säynävä, leuciscus idus

Taimen, salmo trutta

Tärkeimmät kalalajit

Särki, säynävä ja seipi

Lajit esiintyvät runsaslukuisina Perämereen laskevissa vesissä aina 350 metriin merenpinnan yläpuolelle saakka. Särkikalojen esiintymisen yläraja on alle 400 metriä merenpinnan yläpuolella olevissa vesissä.

Muikku

Esiintyy luontaisina tai kotiutettuina kantoina Ounas-, Muotka- Sonka-, Palo-, Näkkälä-, Liejanki-, Tuorkottaja- sekä Ylikyrön Vuontisjärvessä. Järvet sijaitsevat alle 400 m mpy.

Siika- ja ahven

Muodostavat tärkeimmän kalaston vesissä, jotka sijaitsevat alle 500 m mpy. Runsaita ahvenkantoja tavataan mm Lätäsenon vesistössä Mela- ja Munnijärvissä sekä Vuontisjärvissä. Siika esiintyy luontaisena valtalajina useimmissa 400 - 600 m mpy olevissa järvissä ja jokilaajentumissa.

Runsaita siikakantoja esiintyy mm Porojärvessä (583,7 m mpy) ja Tierbmesjärvessä (612,7 m mpy) sekä Pöyrisjärvessä.

Harjus

Enontekiöllä lajia esiintyy yleisesti sekä joissa että järvissä.

Taimen

Usean kilon painoisiksi kasvavia kantoja esiintyy Muonionjoen, Könkämä- ja Lätäsenon pääväylillä sekä lähijärvissä. Suuria taimenia tavataan myös Ounasjoen pääuomalla ja sivuvesissä Käkkälö-, Näkkälä-, Palo- ja Pöyrisjoen vesistöissä.

Nieriä eli rautu

Nieriää esiintyy yleisesti yli tunturialueen vesissä Alajärvessä, Porojärveessäjoissa, Riimmajavressa, Pihtsosjavressa, Toskaljavressa ja Somasjärvessä

Nieriää tavataan myös Veajchjavrissa ja Koddejavressa sekä Ounasjoen vesistöalueelta

Lohi ja meritaimen

Tornionjoen vesistöön kuuluvat Muoniojoki, Könkämäeno ja Lätäseno ovat kummankin lajin luontaisia nousualueita.

Hauki

Esiintyy tärkeänä lajina alueen päävesistöissä. Korkeimmillaan haukea tavataan Poro- ja Kilpisjärvissä.

Made

Made esiintyy koko alueella lukuun ottamatta Pihtsoskönkään yläpuolella sijaitsevia Poroenon latvavesiä.

Luonnontilaisuus

Vesistöt ovat lähes luonnontilaisia. Laajimmillaan vesien kalakantojen tilaa ovat muuttaneet yleisestikin Lapin läänissä 1950 luvulla alkaneet kalanistutukset sekä Ounasjoen vesistöalueella vaelluskalojen nousun katkaissut Isohaaran voimalaitospato Kemijoen suussa. Siihen saakka voimakkain paikallisesti kalastoon vaikuttanut ihmistoiminnan aiheuttama muutos oli noin 150 vuotta sitten tapahtunut Rovan Nikun järven lasku, jonka seurauksena Vuontisjärven pinta laski luonnontilasta nopeasti useita metrejä ja vedet hakivat uuden laskujoen vanhan jäädessä rokuliin noin 4 km:n matkalta.

Kalavesien tuotto

Enontekiön kalavesien tuottokyky vaihtelee suuresti eri alueiden sijainti- ja korkeuseroista johtuvista syistä. Kilomääräinen kestävä tuotto voi vaihdella eri vesien välillä jopa kymmeniä kiloja hehtaaria kohti. Esimerkiksi karuimmilla tunturijärvillä voidaan saaliskapasiteetti ylittää jo muutaman kilon hehtaarisaaliilla, kun vastaavasti Pöyrisjärven nuotta- ja verkkokalastuksesta pidetty saaliskirjanpito osoittaa saaliiden olleen 20 - 30 kg hehtaarilta.