Vesistöt

Enontekiön vesistöt sijoittuvat välille 252,3 - 986,7 m mpy, jolloin korkeuseroa alimman Ounasjoen ja ylimmän Koddejavren välillä on 734,4 m.

Vesistöjen sijainnin maantieteelliset erot sekä vesistöalueiden että korkeuserojen suhteen määrittelevät eri kalalajien levinneisyyden samoin kuin vesien kalantuottokyvyn.

Ilmastolliset olosuhteet muodostavat näin tärkeän luonnontuotantoa säätelevän tekijän. Korkeuseroista johtuva termisen kasvukauden pituus, eli niiden päivien lukumäärä, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää 5C^o, on noin 110 - 115 vrk (Ilmatieteen laitos 1991, 1999). Vuoden keskilämpötila Kilpisjärvellä on -2,3 C^o ja Palojärvellä Hetassa -2,6 C^o (30 vuoden keskiarvo ajalla 1971-2000; Ilmatieteen laitos 2003).

Avovesikauden pituus vaihtelee korkeuseroista ja järvien syvyyksistä johtuen 80 - 140 vrk:n välillä. Käsivarren yläosilla se ajoittuu heinäkuun alun ja syyskuun 15 päivän välille ja alueen eteläosilla kesäkuun alun ja lokakuun 20 päivän välille. Samoin jään paksuus vaihtelee 80 - 150 cm.Enontekiön kalatalousalueen vesien kokonaispinta-ala on 43 888,47 ha, josta valtio omistaa n.85 %. Järviä ja lampia on yhteensä 14812 ha sekä joki- ja purovesiä yhteensä 3597 km (Vesi- ja ympäristöhallitus 1992).

Veden laatu

Suomen ympäristökeskuksen käyttämä vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesien keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen (I), hyvä (II), tyydyttävä (III), välttävä (IV) ja heikko (V). Tässä luokituksessa Enontekiön vesistöt ovat erinomaisia ja hyviä (Vesien laatu 1994-1997. Suomen ympäristökeskus 1999).

Luonnontilaisuus

Vesistöt ovat lähes luonnontilaisia. Laajimmillaan vesien kalakantojen tilaa ovat muuttaneet yleisestikin Lapin läänissä 1950 luvulla alkaneet kalanistutukset sekä Ounasjoen vesistöalueella vaelluskalojen nousun katkaissut Isohaaran voimalaitospato Kemijoen suussa. Siihen saakka voimakkain paikallisesti kalastoon vaikuttanut ihmistoiminnan aiheuttama muutos oli noin 150 vuotta sitten tapahtunut Rovan Nikun järven lasku, jonka seurauksena Vuontisjärven pinta laski luonnontilasta nopeasti useita metrejä ja vedet hakivat uuden laskujoen vanhan jäädessä rokuliin noin 4 km:n matkalta.

Kalavesien tuotto

Enontekiön kalavesien tuottokyky vaihtelee suuresti eri alueiden sijainti- ja korkeuseroista johtuvista syistä. Kilomääräinen kestävä tuotto voi vaihdella eri vesien välillä jopa kymmeniä kiloja hehtaaria kohti. Esimerkiksi karuimmilla tunturijärvillä voidaan saaliskapasiteetti ylittää jo muutaman kilon hehtaarisaaliilla, kun vastaavasti Pöyrisjärven nuotta- ja verkkokalastuksesta pidetty saaliskirjanpito osoittaa saaliiden olleen 20 - 30 kg hehtaarilta