Kalalajisto
Enontekiön kalatalousalueella esiintyy seuraavat 20 kalalajia:
Ahven, perca fluviatilis
Harjus, thymallus thymallus
Hauki, esox lucius
Järvilohi, istutettuna
Kiiski, gymnocephalus cernua
Kirjoeväsimppu,cottus porcilopus
Kivisimppu, cottus gobio
Kolmipiikki, gasterosteus aculeatus
Kymmenpiikki, pungitius pungitius
Made, lota lota
Merilohi, salmo salar
Muikku, coregonus albula
Mutu, phoxinus phoxinus
Nahkiainen, lampetra fluviatilis
Nieriä (rautu), salvelinus alpinus
Siika, coregonus
Seipi, leuciscus leuciscus
Särki, rutilus rutilus
Säynävä, leuciscus idus
Taimen, salmo trutta
Tärkeimmät kalalajit
Särki, säynävä ja seipi
Lajit esiintyvät runsaslukuisina Perämereen laskevissa vesissä aina 350 metriin merenpinnan yläpuolelle saakka. Särkikalojen esiintymisen yläraja on alle 400 metriä merenpinnan yläpuolella olevissa vesissä.
Muikku
Esiintyy luontaisina tai kotiutettuina kantoina Ounas-, Muotka- Sonka-, Palo-, Näkkälä-, Liejanki-, Tuorkottaja- sekä Ylikyrön Vuontisjärvessä. Järvet sijaitsevat alle 400 m mpy.
Siika- ja ahven
Muodostavat tärkeimmän kalaston vesissä, jotka sijaitsevat alle 500 m mpy. Runsaita ahvenkantoja tavataan mm Lätäsenon vesistössä Mela- ja Munnijärvissä sekä Vuontisjärvissä. Siika esiintyy luontaisena valtalajina useimmissa 400 - 600 m mpy olevissa järvissä ja jokilaajentumissa.
Runsaita siikakantoja esiintyy mm Porojärvessä (583,7 m mpy) ja Tierbmesjärvessä (612,7 m mpy) sekä Pöyrisjärvessä.
Harjus
Enontekiöllä lajia esiintyy yleisesti sekä joissa että järvissä.
Taimen
Usean kilon painoisiksi kasvavia kantoja esiintyy Muonionjoen, Könkämä- ja Lätäsenon pääväylillä sekä lähijärvissä. Suuria taimenia tavataan myös Ounasjoen pääuomalla ja sivuvesissä Käkkälö-, Näkkälä-, Palo- ja Pöyrisjoen vesistöissä.
Nieriä eli rautu
Nieriää esiintyy yleisesti yli tunturialueen vesissä Alajärvessä, Porojärveessäjoissa, Riimmajavressa, Pihtsosjavressa, Toskaljavressa ja Somasjärvessä
Nieriää tavataan myös Veajchjavrissa ja Koddejavressa sekä Ounasjoen vesistöalueelta
Lohi ja meritaimen
Tornionjoen vesistöön kuuluvat Muoniojoki, Könkämäeno ja Lätäseno ovat kummankin lajin luontaisia nousualueita.
Hauki
Esiintyy tärkeänä lajina alueen päävesistöissä. Korkeimmillaan haukea tavataan Poro- ja Kilpisjärvissä.
Made
Made esiintyy koko alueella lukuun ottamatta Pihtsoskönkään yläpuolella sijaitsevia Poroenon latvavesiä.
Luonnontilaisuus
Vesistöt ovat lähes luonnontilaisia. Laajimmillaan vesien kalakantojen tilaa ovat muuttaneet yleisestikin Lapin läänissä 1950 luvulla alkaneet kalanistutukset sekä Ounasjoen vesistöalueella vaelluskalojen nousun katkaissut Isohaaran voimalaitospato Kemijoen suussa. Siihen saakka voimakkain paikallisesti kalastoon vaikuttanut ihmistoiminnan aiheuttama muutos oli noin 150 vuotta sitten tapahtunut Rovan Nikun järven lasku, jonka seurauksena Vuontisjärven pinta laski luonnontilasta nopeasti useita metrejä ja vedet hakivat uuden laskujoen vanhan jäädessä rokuliin noin 4 km:n matkalta.
Kalavesien tuotto
Enontekiön kalavesien tuottokyky vaihtelee suuresti eri alueiden sijainti- ja korkeuseroista johtuvista syistä. Kilomääräinen kestävä tuotto voi vaihdella eri vesien välillä jopa kymmeniä kiloja hehtaaria kohti. Esimerkiksi karuimmilla tunturijärvillä voidaan saaliskapasiteetti ylittää jo muutaman kilon hehtaarisaaliilla, kun vastaavasti Pöyrisjärven nuotta- ja verkkokalastuksesta pidetty saaliskirjanpito osoittaa saaliiden olleen 20 - 30 kg hehtaarilta.